Aalto-yliopisto tutki: keinoälyä hyödyntämällä 14 % säästöt potilaan keskimääräisiin hoitokustannuksiin

Aalto-yliopistossa tutkittiin keinoälypohjaisen asiointipalvelun vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimuksen kohteena oli suomalainen Klinik Pro. Sen tuottama kustannusten aleneminen on kansainvälisestikin merkittävä osoitus keinoälyn mahdollisuuksista terveydenhuollon toimintojen tehostamisessa.

Aalto-yliopiston HEMA-instituutin (The Institute of Healthcare Engineering, Management and Architechture) tutkijat selvittivät, onko tekoälyyn pohjautuvan asiointi- ja hoitoonohjausjärjestelmän käytön ja potilaan hoitokustannusten välillä yhteyttä. Tutkimuksen kohteena oli suomalaisen Klinik Healthcare Solutionsin kehittämä Klinik Pro -palvelu ja sen käytön ensimmäiset 5 kuukautta Vantaan Myyrmäen terveysasemalla. Tuloksena oli, että jo alkukuukausinaan työkalu toi 14 prosentin säästön potilaan keskimääräisiin palvelukustannuksiin. Kyseessä on kansainvälisestikin merkittävä tutkimustulos, sillä keinoälyn kustannusvaikutuksia todellisessa käyttöympäristössä on tutkittu toistaiseksi vähän.

Klinikin operatiivinen johtaja, LL Petteri Hirvonen pitää 14 prosentin alenemaa merkittävänä ja selkeänä tuloksena. Se tarkoittaa 31 euron kustannuslaskua potilasta kohti tutkimusjaksolla. Tuloksen merkittävyyttä lisää se, että säästö on saatu aikaan jo ennestään tehokkaassa ja hyvin toimivassa suomalaisessa terveydenhuollon toimintaympäristössä.

“Kyseessä on kansainvälisestikin merkittävä osoitus keinoälypohjaisten ratkaisujen vaikuttavuuspotentiaalista terveydenhuollon prosesseissa. On tärkeää, että digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuutta tutkitaan, eikä vain edetä oletusten varassa. Olemme kehittäneet Klinik Pron tehostamaan hoitoonohjauksen ja asiakasvirtojen kanavoinnin prosesseja ja tulostenkin valossa koemme onnistuneemme”, Hirvonen sanoo.

Hirvosen mukaan eräs merkittävä syy vastaavien tulosten julkaisemisen vähyyteen on se, ettei vastaavan laajuisessa kliinisessä käytössä olevia järjestelmiä ole kovin monia. Lisäksi suomalaisen terveydenhuollon digitalisaatio ja kirjaamiskäytännöt mahdollistavat hoitopolkujen ja niiden kustannusten kattavan tutkimisen poikkeuksellisella tavalla.

Laskennallisesti yli 500 000 euron säästöt

Tutkimus sijoittui Vantaalle Myyrmäen terveysasemalle, jossa Klinik Pro otettiin käyttöön elokuussa 2017. Tutkimusaineisto käsitti palvelun käytön ensimmäiset viisi kuukautta. Sen aineisto kattoi lähes 18 000 potilaan anonymisoidut palvelutapahtumatiedot viiden kuukauden ajalta, sisältäen yli 73 000 kirjattua palvelutapahtumaa. Tutkimuksessa käytettiin tilastollisia testejä ja regressioanalyyseja selvittämään yhteyttä Klinik Pro -työkalun käytön ja potilaiden palvelukustannusten välillä. Vertailuissa huomioitiin useita kustannuksiin vaikuttavia taustatekijöitä, kuten potilaiden ikä, sukupuoli ja sairastavuus.

Jos kaikkien potilaiden hoitopolku olisi alkanut Klinik Pron kautta, Myyrmäen terveysasema olisi saavuttanut laskennallisesti yli 500 000 euron säästöt tutkimusjakson aikana. Hirvosen mukaan tutkimus vahvistaa hyvin Klinik Pron tavoitteen, joka on auttaa potilaat oikeaan hoitoon ja samalla välttää turhia soittoja ja käyntejä terveysasemalla. Hoitoonohjauksen tehostuessa hoitohenkilökunnan työaikaa kohdentuu enemmän varsinaiseen potilastyöhön.

“Analyysin mukaan säästö syntyi siitä, että aiemmin hoitajan ja potilaan välillä kasvokkaisen tapaamisen tai puhelun vaatineet, aikaa vievät hoitosuoritteet korvautuivat hoitajien digitaalisilla toimilla. Näissä heillä on enemmän rauhallisempaa aikaa keskittyä asiakkaan tilanteeseen ja suunnitella hoitopolku kokonaisuudessaan ennen sen kommunikointia potilaalle. Asiakkaan ei enää tarvitse juosta luukulta luukulle, vaan hänet ohjataan suoraan oikeaan paikkaan välivaiheita välttäen. Tämä tehostaa merkittävästi terveydenhuollon resurssien kohdentumista ja näyttää lisäksi parantavan ammattilaisten työssä jaksamista ja työnhallintaa.”

Lisää tutkimusta tarvitaan

Hirvonen muistuttaa, että tutkittu jakso käsitti vain viisi kuukautta, josta ensimmäiset kuukaudet menivät hoitohenkilökunnallakin uuden järjestelmän ja prosessien opetteluun. Saadut tulokset ovat vasta ensituloksia aiheeseen, ja aineistosta tehdään parhaillaan lisää tutkimusta.

“Aiomme jatkaa HEMA:n kanssa hienosti alkanutta yhteistyötä ja tarkastella prosesseja vielä tarkemmin kokonaisen vuoden seuranta-ajalta. Odotan mielenkiinnolla tuloksia loppuun hioutuneiden toimintatapojen ja vakiintuneemman käytön käsittävältä jaksolta, Hirvonen lisää.

Tutkimus on osa kansallista Digitaalisten Ratkaisujen Vaikuttavuus -tutkimushanketta, jonka rahoittajina ovat Business Finland ja Aalto-yliopisto sekä useat digiterveysyritykset.

Tutkimuspaperi verkossa >

Lisätiedot:
LL Petteri Hirvonen
Operatiivinen johtaja, Klinik Healthcare Solutions
+358 500 122 444
petteri.hirvonen@klinik.fi

 

Uusimmat kirjoitukset

Blogi

Tekoäly auttaa ja tukee lääkärin työtä – ei korvaa sitä


Ison-Britannian terveydenhuollon johtajat kiinnostuneita Klinikin tekoälyratkaisuista


Blogi

Keinoäly säästää tutkitusti kustannuksia terveydenhuollossa – miten ja mistä?


Klinikin sähköinen palvelu tehostaa asiointia myös suun terveydenhuollossa


Meksikolaiset Klinikin vieraina Suomessa hakemassa ratkaisuja terveydenhuoltoon