Suomi on seurannut sote-uudistushankkeita jo reilun viidentoista vuoden ajan, mutta nyt Sanna Marinin hallituskaudella uusin versio sote-uudistusesityksestä on edennyt julkiselta lausuntokierrokselta jo lainsäädännön arviointineuvoston tarkasteltavaksi. Näyttäisi siis hyvin mahdolliselta, että uudenlainen sote-malli olisi tulossa ja Suomi siirtyisi hyvinvointimaakuntien aikakauteen vuoden 2023 alusta alkaen. Uuden sote-esityksen tavoitteina on taata nopea hoitoon pääsy ja yhdenvertaiset palvelut kaikille eheine palvelupolkuineen. Apua pyritään tarjoamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, millä ennaltaehkäistään kansanterveyden heikkenemistä. Palveluihin halutaan digitaalisten ratkaisujen avulla saada katkeamaton ja ihmislähtöinen asetelma. Uutta sote-mallia esitetään, sillä nykyisen sote-järjestelmän on todettu olevan riittämätön palvelemaan kaikkia suomalaisia ja olevan vielä vajaatehoinen resursoinnissa.

Monet suomalaiset sote-alan ammattilaiset ajattelevat hoitoon hakeutumisen ensivaiheen olevan avainasemassa potilaan palvelupolun tehokkuuden edistämisessä. Olisi siis järkevää huomioida, millaisista lähtötilanteista tulevien hyvinvointimaakuntien sote-asiakkaat aloittavat hoito- ja palvelupolkujensa kulkemisen. Onko polku saavutettavissa kaikille? Onko siinä jotain, mitä voisi vielä parantaa? Mihin ja miten meidän tulisi resurssimme juuri nyt kohdentaa?

Suomen sote-järjestelmässä on käynnissä tietojohtamisosaamisen ja siihen liittyvien modernien työkalujen esiinmarssi. Näillä on kuitenkin parinaan terveydenhuollon etulinjassa edelleen vajavaista dataa tuottavia, aikaansa pysähtyneitä digitaalisia ratkaisuja, kun puhutaan ihmisen ensikontaktista terveydenhuollon kanssa. Palvelut ovat rajoitettuja tietyille ryhmille tai tarjoavat vain vajaan tiedon potilaan terveydentilasta, mikä jo itsessään kasvattaa resurssieriä ja vähentää potilaan hyvinvointia. Itse asiassa merkittävin ensivaiheen palveluista on edelleen puhelinkanava, johon soittaessaan apua tarvitseva ihminen joutuu odottamaan pitkään vastausta tai takaisinsoittoa. Kun itse puhelun hetki koittaa, terveyshuolensa pitäisi osata ilmaista mahdollisimman selkeästi ja hoitoa arvioivan osapuolen täytyisi kiireen alla yrittää löytää soittajalle paras hoidollinen ratkaisu. Hätiköityjä hoitopolun alkuarviointeja syntyy tästä syystä nykyisillä menettelyillä varmasti ja paljon. Puhelimessa kerrotuista tiedoista vain osa kirjataan potilastietojärjestelmään ja tilastointi jää vaillinaiseksi. Tällaista dataako ansaitsee moderni tietojohtaminen ruoakseen?

Tietojohtaminen on tätä päivää

Tietojohtaminen on tätä päivää ja sen kattavaa jalkautumista osaksi sosiaali- ja terveystoimea odotetaan. Uuden sote-mallin astuessa voimaan, tietojohtamiselle kannattaakin avata nykyistä suurempi rooli. Kun korvataan nykyiset vajaatehoiset palvelumallit digitaalisilla keinoälyä hyödyntävillä ensilinjan ratkaisuilla, sote-järjestelmä muuttuu kokonaisuudessaan läpinäkyvämmäksi ja tehokkaammaksi. Tietojohtamisen ammattilaiset ja organisaatiot saavat tulkittavakseen ainutlaatuisen rikasta ja tarkkaa dataa, alkaen potilaan ensikontaktista terveydenhuoltoon. Ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat silloin keskittyä entistä enemmän siihen, mihin heidät on palkattukin: terveydenhoitoon, eikä ylimääräisten palveluetappien sekä diagnoosien arvioimiseen.

Klinik tarjoaa ratkaisua sote-uudistuksen tietojohtamisen tueksi. Keinoälyn tukeman digitaalisen kiireellisyys- ja vaivatulkinnan avulla terveydenhuollon asiakas saa nopeasti ja vaivattomasti tarvitsemansa avun. Ensivaiheessa hyvinvointimaakuntalaisen ei tarvitse kuin kertoa sähköisessä palvelussa oireensa, joiden perusteella Klinikin keinoälymoottori laskee todennäköiset diagnoosivaihtoehdot ja niiden hoidollisen kiireellisyyden. Keinoälymoottorin teho perustuu kontrolloituun ja faktapohjaiseen terveysdataan, jota ohjataan terveydenhuollon ammattilaisista koostuvan tiimin voimin. Palvelun kaikkia tuloksia seurataan asiakas- ja ammattilaispalautteen kautta. Keinoäly on älykäs teknologia, jonka kehityksessä ihminen on saumattomasti osana.

Tietojohtamisen kannalta keinoälyn tukemat digitaaliset palvelut auttavat terveydenhuollon yksiköitä saavuttamaan täyden potentiaalinsa palvelupolkujen tehokkuudessa ja tiedolla johtamisen kulttuurin kehityksessä. Klinikin lääketieteellinen keinoälymoottori tuottaa puhtaasti objektiivisen arvion apua tarvitsevan terveydentilasta ja hänen hoidon tarpeistaan – reaaliaikaisesti. Se lisää sote-järjestelmän läpinäkyvyyttä, tasapainoisuutta ja inklusiivisuutta jokaista apua tarvitsevaa kohtaan. Tällaisella seikkaperäisellä tiedolla johdettu terveydenhuollon organisaatio on turvallinen paikka edistää terveyttä niin potilaalle kuin terveydenhuollon ammattilaisellekin.

Klinik Access on lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kehittämä digitaalinen asiointi- ja hoitoonohjausjärjestelmä, joka helpottaa potilaiden hoitoon pääsyä sekä terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Klinik Access säästää ammattilaisten aikaa siirtämällä yhteydenotot puhelimesta ja paikan päältä verkkoon. Lääketieteellinen tekoäly tekee kiireellisyysarvion ja ohjaa asioinnin suoraan oikeaan hoitoyksikköön. Tämä parantaa potilasvirran hallintaa sekä poistaa kalliit vaiheet terveydenhuollon prosessissa ja vähentää henkilökunnan painetta.