Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittaaminen on noussut yhdeksi pääteemoista terveydenhuoltoa koskevissa keskusteluissa. Hyvä niin, sillä analysointi on jatkossa välttämätöntä. Se on ainoa tapa saada käytettävistä olevista rajallisista resursseista maksimaalinen hyöty irti.

Analysoimme Klinik Healthcare Solutionsin ja Vantaan ehkäisyneuvolan kanssa digitaalisen seurantalomakkeen mahdollisia kustannushyötyjä aikuisilla yhdistelmäehkäisyvalmistetta käyttävillä asiakkailla. Piirsimme tyypilliset seurantakäyntien palvelupolut ja arvioimme erilaisiin seurantakäyntityyppeihin käytettävää aikaa. Vertailimme ajankäyttöä perinteisillä fyysisiin käynteihin liittyvillä palvelupoluilla sekä digitaalisen seurantalomakkeen kautta syntyneillä palvelupoluilla.

Digitaalinen seurantalomake säästi n. 78 tuntia hoitajien työaikaa kuukaudessa

Vantaan ehkäisyneuvoloissa seurantakäynneillä kävi vuonna 2021 yli 500 asiakasta kuukaudessa ja käynteihin liittyvät vuosikustannukset olivat noin 580 000 euroa. Seurantakäynneistä noin 37 % toteutui digitaalisesti seurantalomakkeen kautta. Digitaalinen seurantalomake säästi keskimäärin 24 minuuttia hoitajien työaikaa per asiakas ja kuukaudessa hoitajien työaikaa säästyi noin 78 tuntia.

Hoitajilla syntyi jo nykytilanteessa noin puolen henkilötyövuoden verran aikasäästöä verrattuna tilanteeseen, jossa digitaalista kanavaa ei olisi ollut käytössä. Tämä tarkoitti Vantaalla noin 100 hoitajatyöpäivän säästöä vuodessa.

Edelleen digitaalista palvelukanavaa tehostamalla tavoiteltavat hyödyt voivat olla merkittävästi suurempia. Entä jos luvut asetettaisiin Suomen mittakaavaan? Minkälaisia hyötyjä voisimme tavoitella? Suomessa on noin miljoona 19–49-vuotiasta naista. Ehkäisyn rutiinikontrollien hoitamiseen tarvitaan digitaalisilla palveilla huomattavasti nykyistä vähemmän hoitajatyövoimaa. Näin hoitajien osaamista voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin ja panostaa enemmän ehkäisyn nopeaan saatavuuteen ja ehkäisyongelmien hoitoon. Tyytyväinen ehkäisyn käyttäjä saa reseptin uusinnan nykyistä helpommin ja toisaalta resurssia vapautuu uusien asiakkaiden hoitoon ja hoidon saatavuus paranee.

Lisää vaikuttavuuden ja hyötyjen mittaamista tarvitaan

Tällä hetkellä terveydenhuollon ammattihenkilöstön pula on valtava. Se tule ainakaan nopeasti helpottamaan. Digitaaliset ratkaisut voivat tuoda helpotusta silloin, jos ja kun niitä käytetään oikein. Digitaalisuus on hyvä renki mutta huono isäntä. Siksi uusien teknologioiden hyötyjä ja vaikuttavuutta tulisi arvioida entistä enemmän.

Myös tuoreille hyvinvointialuille rakennetaan nyt uusia toimintamalleja ja palvelupolkuja kiireellä toiminnan tueksi. Kuinka paljon niistä tavoiteltavaa hyötyä kuitenkaan analysoidaan ennen käyttöönottoa?

Käytännössä kuitenkaan kaikkea ei voi mitata vaikuttavuuden mittareilla ja vielä pitkään ollaan tilanteessa, jossa vaikuttavuuden arviointi tulee olemaan haastavaa. Silti tarvitsemme analyyttistä ja käytännönläheistä oman toimintamme tarkastelua. Yksinkertaisetkin analyysit voivat auttaa päätöksenteossa, motivoida henkilöstöä sekä toimia osana näyttöön perustuvan terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistyötä.

Lataa pdf tutkimusraportti: