Nordic Healthcare Group, Keski-Uudenmaan sote ja Sosiaali- ja terveysministeriö kokoontuivat keskustelemaan digitaalisten sote-hankintojen vaikuttavuuden arvioinnista Klinikin järjestmässä webinaarissa. Webinaari rakentui vuoden 2022 loppupuolella valmistuneen tutkimuksen ympärille, jossa NHG tutki hoidon tarpeen arvioinnin todellisia kustannuksia ja hyötyjä Keusoten alueella. Webinaarissa käyty keskustelu muodostui tutkimustulosten, käytännön kokemusten ja terveydenhuollon tulevaisuuden ympärille.

Katso webinaarin tallenne täältä >>

Digitaalisten etäasioinnin työkalujen kustannukset ja hyödyt – Fredrik Herse, NHG

Yksinkertaistettuna tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nykyisen hoidon tarpeen arvioinnin (Walk in tai puhelin) kustannuksia ja hyötyjä, verrattuna uuden mallin (digitaalinen etäasiointi) kustannuksiin ja hyötyihin. Tässä tutkimuksessa kustannus-hyötymallin tarkastelu rajattiin terveysaseman vastaanottotoimintaan, joka sisältää yhteydenoton ja hoidon ensikontaktiin.

Digitaalinen kanava on selvityksen mukaan tehokkain tapa hoidon tarpeen arviointiin

Tuloksista huomataan, että parhaimmillaan digitaalisen kanavan kautta hoidettuun yhteydenottoon kuluu 44 % vähemmän työaikaa, kun Walk in yhteydenottoon ja 28 % vähemmän työaikaa, kuin puhelimen kautta saapuneeseen yhteydenottoon. Kustannusten osalta digityökalun kautta saapunut yhteydenotto on keskimäärin 31 % edullisempi, kuin Walk In -yhteydenotto ja 10 % edullisempi, kuin puhelimen kautta saapunut yhteydenotto. Kustannusten osalta on tärkeä huomioida, että tässä tutkimuksessa käyttökustannukset otettiin huomioon ainoastaan digityökalun osalta.

Digitaalisten työkalujen hyödyn maksimointi käyttöastetta nostamalla

Yksi keskeinen teema Fredrik Hersen mukaan on digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin työkalun käyttöasteen nostaminen. Esimerkiksi Järvenpään terveysasemalla 5 % korotus digitaalisen työkalun käyttöasteeseen toisi jopa 50 000 € säästöpotentiaalin vuositasolla.

Yhteenvetona Herse toteaa, että digitaalisten työkalujen hyödyntäminen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnassa voi tarjota merkittäviä työajansäästöjä hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon ohjauksen osalta. Esimerkiksi Järvenpäässä digityökalun avulla voidaan saavuttaa 3,1 henkilötyövuoden vuosittainen säätö. Taloudellisessa mielessä säästön arvioidaan olevan nykyisellä käyttöasteella 106 000 €/v ja viiden prosentin käyttöasteen kasvun myötä 158 000 €/v. Mallinnus on Hersen mielestä selkeä osoitus siitä, että digityökalujen avulla voidaan säästää terveysaseman henkilöresursseja ja lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta.

Monesti vastaanotoille on vaikea löytää henkilökuntaa, kun tarkastellaan koko Suomea. Kaikki keinot, joilla saamme lisää käsipareja, ovat tervetulleita. – Fredrik Herse, NHG

 

Lopputulos, eli asiakkaan saama lisäarvo on vaikuttavuuden lisäämisen keskiössä. -Kari Hakari, STM

 

Käytännön kokemukset digitaalisten työkalujen hyödyntämisestä hoidon tarpeen arvioinnissa – Erja Blommendahl, Keusote

Digitaaliset työkalut ovat kiinteä osa hoidon tarpeen arviointia Keusotessa. Sairaanhoitajien työn kuormittavuuden kasvu yhdistettynä krooniseen resurssipulaan on luonut akuutin tarpeen tehostaa terveysasemien toimintaa. Parhaimmillaan toimiva digitaalinen työkalu helpottaa asiakkaiden hoitoon pääsyä ja vapauttaa hoitohenkilökunnan resursseja tuottavampaan työhön.

Keskeisessä roolissa terveydenhuollon digitaalisten työkalujen käytettävyys

Kenttäkokemusten pohjalta digitaalisen työkalun hyödyntämisessä keskeistä on sen käytettävyys niin henkilökunnan, kuin potilaiden osalta. Terveydenhuollossa otetaan hyvinvointialueuudistuksen myötä uusia toimintaprosesseja ja työkaluja käyttöön. Jotta käytettävyys voidaan varmistaa, tulee henkilökunta ja asiakkaat ottaa tiivisti mukaan keskusteluun, kun tehdään päätöksiä uusista järjestelmistä.

Sairaanhoitajien ja lääkäreiden digitaalinen osaaminen ja motivaatio työkaluja kohtaan on eri tasoista. Osalle henkilöstöstä käyttö on luonnollista ja mielekästä, osalle taas haastavaa. Tästä syystä on tärkeä panostaa jalkautusvaiheen koulutukseen ja tukeen. Ei ole myöskään välttämätöntä, että jokainen henkilökunnan jäsen osaa hyödyntää digitaalista työkalua. Yksi mahdollisuus on keskittää digitaalisten työkalujen käyttöä tietylle osalle henkilöstöstä. Tällaisia kokeiluja on tehty osassa kuntayhtymiä.

Digitaalinen työkalu tehostaa kenttäkokemusten perusteella hoidon tarpeen arviointia

Yhteenvetona Erja Blommendahl painottaa, että toimiva digitaalinen yhteydenottokanava helpottaa hoitotyötä ja vähentää puhelintyön kuormaa. Digitaalista terveydenhuollon työkalua on tärkeä tarkastella kustannus-hyödyn lisäksi myös käytettävyyden osalta. Tällä varmistetaan työntekijöiden ja potilaiden tyytyväisyys. Toivon, että uusia kokeiluja tehdään rohkeasti ja näissä kokeiluissa kuunnellaan myös potilaita ja hoitohenkilökuntaa.

Uskon vahvasti, että keskipitkällä aikavälillä digitaaliset työkalut tulevat helpottamaan työn kuormittavuutta. Meillä on toimivia kokeiluja takana ja osaavia sairaanhoitajia ja lääkäreitä, jotka pystyvät käyttämään digitaalisia työkaluja. -Erja Blommendahl

 

Kotisohvalta digitaalisesti tehty oirearviointi on paitsi tuotantotaloudellisesti, mutta myös potilaan hoidon vaikuttavuuden kannalta parempi vaihtoehto, kuin se että lähdetään keskellä yötä sairaana jonottamaan terveysaseman päivystykseen. -Kari Hakari, STM

Siirtymä terveydenhuollon tuottamisesta terveyden tuottamiseen – Kari Hakari, STM

Käynnissä oleva hyvinvointialueuudistus tuo mukanaan mahdollisuuden tehdä kansallisella tasolla terveyttä tuottavia digitaalisia ratkaisuja. Kun hallinnollinen uudistus saadaan maaliin, päästään tekemään konkreettisia toiminallisia muutoksia hyvinvointialueille. Yksi keskeinen teema toiminnallisissa muutoksissa on hyväksi todettujen digitaalisten työkalujen ja toimintamallien tehokkaampi ja laajempi hyödyntäminen

Vaikuttavuuden on ohjattava sosiaali- ja terveydenhuoltoamme

STM:llä yksi keskeisimpiä tavoitteita hyvinvointialueuudistuksen myötä on ohjata ja auttaa hyvinvointialueita tuottamaan parasta mahdollista vaikuttavuutta. Vaikuttavuudella tarkoitetaan tarjottujen sote-palveluiden aikaansaamaa muutosta asukkaiden hyvinvoinnissa, toimintakyvyssä ja terveydessä. On mahdollista, että tulevaisuudessa rahoitusta ja toimenpiteitä ohjattaisiin vaikuttavuuden lisäämisen kautta.

Vaikuttavuuden lisäämisen keskiössä ovat prosessit ja välineet, joilla saadaan aikaan lisää vaikuttavuutta

Keskeisenä tavoitteena STM:llä on luoda ohjausjärjestelmiä, jotka kannustavat hyvinvointialueita ottamaan käyttöön vaikuttavuutta parantavia työkaluja ja prosesseja. Tällä hetkellä hyvinvointialueet tekevät erilaisia pilotteja liittyen vaikuttavuuden lisäämiseen. Uudet digitaaliset työkalut ovat yksi vaihtoehto. Keskeistä on kuitenkin kiinnittää katse lopputuloksiin välineiden sijaan. Kyseessä on ajatusmaailman muutos, johon tarvitaan mukaan niin ministeriö, hyvinvointialueet, yritykset ja ennen kaikkea prosessiin liittyvät ihmiset.

Tällä hetkellä lainsäädäntö lähtee liikkeelle siitä, miten terveydenhuollossa jokin palvelu pitää tuottaa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa ei säädellä prosessia, vaan säädellään lopputulosta. -Kari Hakari, STM

 
Katso koko webinaari täältä >>

Klinik Access on terveydenhuollon ammattilaisten kehittämä digitaalinen asiointi- ja hoidon tarpeen arvointi -järjestelmä, joka helpottaa potilaiden hoitoon pääsyä sekä terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Klinik Access säästää ammattilaisten aikaa siirtämällä yhteydenotot puhelimesta ja paikan päältä verkkoon. Lääketieteellinen tekoäly tekee kiireellisyysarvion ja alustavan hoidon tarpeen arvion. Tämä parantaa potilasvirran hallintaa sekä poistaa kalliit vaiheet terveydenhuollon prosessissa ja vähentää henkilökunnan painetta.