Uudet hyvinvointialueet ja terveydenhuollon toimintamallien vaikuttavuus

syyskuu 14, 2022

Terveydenhuollon haasteet siirtyvät hyvinvointialueiden ratkaistavaksi

Suomalaisen terveydenhuollon keskeisimmät haasteet ovat jo pitkään olleet taloudellinen resurssipula, lääkäripula ja hoitajapula. Nämä ongelmat ovat näkyneet varsinkin kuntakohtaisen terveydenhuollon järjestämisessä. Pienelle yksikölle jo yksi merkittävästi enemmän resursseja vaativa potilas on saattanut aiheuttaa taloudellisia haasteita. Resurssipulan ympärille on haettu ratkaisua erilaisista kuntayhtymistä, joten siirtymä hyvinvointialueisiin voidaan nähdä osana luonnollista jatkumoa. Uudistuksen myötä terveydenhuollon järjestämisvastuu on leveämmillä harteilla ja vastuu hoitojen kustannuksista ulottuu laajemmalle alueelle.

 

Lisähaasteena sotealueiden erilaiset toimintamallit

Yksi terveydenhuollon haasteisiin vaikuttava tekijä on potilaiden hoidossa näkyvä, kovin erilaisten toimintamallien käyttäminen eri kunnissa. Samoja sairauksia ja potilasryhmiä saatetaan hoitaa hyvin erilaisilla tavoilla samaan hyvinvointialueeseen kuuluvissa kunnissa. Lisäksi erilaisten digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen on hyvin heterogeenistä eivätkä parhaat käytännöt ja ratkaisut aina siirry kunnasta toiseen. Kuntien ja kuntaliittymien sotekeskuksissa ei myöskään ole kerätty eri toimintamallien vaikuttavuusdataa systemaattisesti, joten tiedolla johtaminen vaikuttavimpien hoito- ja toimintamallien valinnassa on ollut liki mahdotonta. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää, sillä varsinkin pienten kuntien ja kuntayhtymien resurssit ovat rajalliset, eikä vaikuttavuusdatan ja vaikuttavuuden arvioinnin tekemiseen ole riittänyt resursseja.

Hyvinvointialueuudistus mahdollistaa toimintamallien vaikuttavuuden arvioinnin

Hyvinvointialueuudistus mahdollistaa hyvinvointialueen sisällä eri toimintamallien vaikuttavuuden mittaamisen. Ainakin teoriassa hyvinvointialueella pitäisi olla mahdollisuus resursoida vaikuttavuuden arviointiin kuntatasoa paremmin. Isomman yksikön on järkevää ohjata resursseja vaikuttavuuden mittaamiseen, sillä siitä saatavat hyödyt varsin todennäköisesti ylittävät kustannukset. Lisäksi uudet hyvinvointialueet käsittelevät suuremman massan potilaita. Tällöin esimerkiksi potilaiden hoitopolun eri vaiheiden vaikuttavuus ja vaikuttavimman toimintamallin valinnasta saatavat panos-tuotoshyödyt korostuvat entisestään.

Uudet hyvinvointialueet eivät itsessään ratkaise terveydenhuollon haasteita. Uudistus luo kuitenkin mahdollisuuden tehdä parempia ratkaisuja vaikuttavuuden arvioinnin ja tiedolla johtamisen avulla. Vaikuttavuuteen pohjautuvan analyysin kautta eri toimintamalleista voidaan valita hyvinvointialueen käyttöön paras, eli eniten terveyttä järkevimmillä resursseilla tuottava toimintamalli. Vaarana kuitenkin on, että huolellinen tutkittuun tietoon perustuva analyysi jätetään syystä tai toisesta tekemättä, ja valitaan toimintamalli, jonka vaikuttavuudesta ei ole tietoa. Tällöin joudutaan helposti tilanteeseen, jossa vanhat kuntatason ongelmat siirtyvät hyvinvointialueelle, eikä yhtenäisten, hyvin arvioitujen toimintamallien tuomaa hyötyä saada.

Päättäjiltä tulisi löytyä rohkeutta vaatia näyttöä digiratkaisujen todellisesta vaikuttavuudesta

Parempien ratkaisujen tekeminen vaatii hyvinvointialueiden päättäjiltä rohkeutta ja uskallusta vaatia eri toimintamalleilta vaikuttavuusnäyttöä. Esimerkiksi hoitopolun eri vaiheiden vaikuttavuutta lisäävien digipalveluiden hankinnan osalta ei tulisi hankkia järjestelmää ilman, että järjestelmällä on pystytty osoittamaan nykyistä toimintamallia parempaa vaikuttavuutta. Tai jos hankinta tehdään, pitäisi maksettava hinta pystyä sitomaan saavutettuihin hyötyihin. Näin varmistamme, että saamme verorahoillamme optimaalisen määrän terveyttä, mikä on yksi suurimpia tavoitteita sote-uudistuksessamme.



"Hyvä yhteistyö Klinikin kanssa kaikin puolin ja erinomaisen hyvä tuote."
Myyrmäen terveyskeskus
Vantaa
“Asiointipalvelu on tuonut rauhaa omalle työskentelylle.”
Sanna Villanen, sairaanhoitaja
Lohjan terveysasema
”Klinikin käyttöönotto oli helppo ja nopea toteuttaa Klinikin asiantuntevien ammattilaisten avulla. Palvelu on potilaiden näkökulmasta erittäin hyvä parannus, sillä heidän ei tarvitse jonottaa ruuhkaisina aikoina puhelimessa tai odottaa takaisinsoittoa.”
Anne Niemi, palvelusuunnittelija
Euran Sote-keskus
“Suosittelisin ehdottomasti Klinkin käyttöönottoa muille terveydenhuollon organisaatiolle. Kyseessä työkalu, joka mahdollistaa palveluiden tavoitettavuuden ilman suurempaa kuormitusta."
Mikko Hyytiäinen, Avosairaanhoidon osastonhoitaja
Ylöjärven terveyskeskus
Tämä uusi palvelu tekee potilaiden elämästä helppoa, sillä heidän täytyy vain kertoa oireistaan ja heidät ohjataan automaattisesti oikeaan hoitoon.”
Dr Matthew Bramley, GP Partner
The Mount View Practice, UK
“Aiemmin potilaat tunsivat olevansa taakka terveysasemalle. Nyt voimme viestiä potilaille, että kuka tahansa voi hakeutua Klinikin kautta hoitoon, ja järjestelmä hoitaa kiireellisyysarvion.”
Kelly Butterfield, Reception Manager
Haxby Group, UK
“Klinikin digitaalisen ratkaisun avulla pystymme nyt ohjaamaan oikean potilaan oikeaan hoitoyksikköön tehokkaasti.”
Dr Thomas Patel-Campbell, GP Partner
Haxby Group, UK
”Ohjelma on visuaalisesti sekä logiikaltaan selkeä käyttää. Ohjelmaa on helppo käyttää ja hallinnoida myös etänä. Uusi henkilö omaksuu ohjelman käytön parin kokeilukerran jälkeen.”
Mikko Hyytiäinen, Avosairaanhoidon osastonhoitaja
Ylöjärven terveyskeskus
”Olemme pystyneet Klinikin avulla suoristamaan hoitopolkuja. Nyt hoitajien aikaa vapautuu muuhunkin kuin puhelintyöhön.”
Vaula Kautto, Terveysasemien palveluvastaava
Perustuvaliikelaitos Saarikka
”Tämä on hieno palvelu. Voi ottaa yhteyttä silloin, kun itselle sopii. Ei tarvitse jonottaa puhelimessa.”
Palvelua käyttänyt kuntalainen
Akaan kaupunki