Terveydenhuollon hoitaja- ja resurssipula – Miten ja missä vaikuttavuutta pitäisi lisätä?

toukokuu 20, 2022

Vaikuttavuus terveydenhuollossa nähdään usein tietyllä tavalla ryöstötaloudellisena terminä ja koko termiä vaikuttavuus pyöritellään ikään kuin tuotantotalouden kautta. Tämä antaa sijan virheelliselle ajatukselle, että vaikuttavuuden lisääminen terveydenhuollossa tarkoittaa automaattisesti kustannusten voimakasta leikkaamista, prosessien tehostamista tai pienemmällä resurssimäärällä isomman tuotoksen aikaan saamista. Mutta kuten tiedämme, on kysymys kaikilla teollisuuden aloilla ja varsinkin terveydenhuollossa paljon monimutkaisempi.

Vaikuttavuus kustannussäästöjen lähtökohtana

Kun keskustelemme vaikuttavuudesta terveydenhuollossa, keskustelemme siitä, miten tuotetaan optimaalisella panoksella maksimaalinen määrä terveyttä. Terveydenhuollon kustannukset muodostuvat karkeasti jaoteltuna lääkkeistä, teknologiasta ja ihmisistä. Lääkkeiden osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee noin 12–13 % välillä. Loppuosa, eli ihmiset ja teknologia muodostavat noin 87-88 % kokonaiskustannuksista.

Lääkkeiden kustannusvaikutus arvioidaan Suomessa todella tarkasti. Lääkkeitä ei oteta käyttöön, mikäli ei pystytä kliinisellä tutkimuksella osoittamaan, että lääke tuottaa sitä, mitä sen luvataan tuottavan. Se, mitä toimiva lääke taas saa maksaa, määritellään poikkeuksetta kustannusvaikuttavuuden kautta. Käytännössä katsotaan, kuinka paljon laatupainotettuja elinvuosia lääkehoidolla saavutetaan. Sitä kautta määritellään hinta, mitä yhteiskunta on valmis lääkkeestä maksamaan.

Kustannusvaikuttavuuden määrittelyn haasteet

Kuitenkin kaikilla terveydenhuollon parissa toimivilla tahoilla on yhtenäinen käsitys tämän hetken terveydenhuollon resurssipulasta, eikä Suomen tulevaisuus näytä itsessään tuovan helpotusta siihen. Yksi suuri haaste resurssipulan ympärillä on sen arvioimisessa. Meillä ei useinkaan ole henkilöresurssien osalta mallinnettu sitä, mihin ja kuinka paljon terveydenhuollon henkilöresursseja kulutetaan. Tämän epätietoisuuden myötä meillä ei ole selkää kuvaa, mikä on lähtötaso ja miten eri toimenpiteillä voitaisiin tilannetta parantaa.

Usein, kun lähdemme puhumaan terveydenhuollon kustannuksista ja niiden leikkaamisesta, lähdemme hakemaan säästöjä lääkkeistä. Tämä on toki ymmärrettävää, sillä lääkkeiden osalta tiedämme tarkasti mistä maksamme. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu, että jäljelle jäävän 87–88 % osalta meillä ei ole niin tarkkaa kuvaa kustannusvaikutuksista.

Digipalveluiden käyttöönoton lähtökohtana vaikuttavuuden lisääminen

Terveydenhuollon digipalveluiden käyttöönoton lähtökohtana on, että ne lisäävät vaikuttavuutta. Herää kuitenkin kysymys: Jos meillä ei ole täysin tarkkaa kuvaa tämän hetken kustannusvaikutuksista, niin miten voimme arvioida vaikuttavuuden lisäämistä digipalveluiden osalta?

Vastaus on lyhyt ja ytimekäs: Meidän tulee käyttää digipalveluita niihin hoitopolun vaiheisiin, joissa pystymme tutkitusti osoittamaan, että digipalvelu lisää vaikuttavuutta. Tulevaisuudessa tutkitun tiedon pohjalta näiden vaiheiden määrä lisääntyy, mutta jo tällä hetkellä meillä on olemassa tutkittua tietoa eri hoitopolun vaiheiden kustannusvaikuttavuudesta.

Hoidon tarpeen arvioinnin heikko kustannusvaikuttavuus

Hoidon tarpeen määrittely on yksi näistä hoitopolun vaiheista, jossa pystymme mallintamaan suhteellisen tarkasti vaiheesta aiheutuvat kustannukset. Perinteisesti hoidon tarpeen arviointi tehdään puhelimitse. Puhelimitse tehtävä hoidon tarpeen arviointi on kuitenkin raskas niin hoitajan, kun potilaan näkökulmasta. Takaisinsoittojonot kasvavat, hoitoon pääsy viivästyy ja hoitohenkilökunta ajetaan loppuun. Lisäksi puhelimitse tehtävä hoidon tarpeen arviointi on kustannustehoton.

Tekoälyllä tutkitusti lisää vaikuttavuutta hoidon tarpeen arviointiin

Klinik Access on toistaiseksi ainut hoidon tarpeen arvioinnin työkalu, jolla on pystytty tutkitusti lisäämään vaikuttavuutta. Tekoälyä hyödyntävä hoitoonohjaus vähentää merkittävästi puhelintyötä ja turhia vastaanottokäyntejä. Ammattilaisten työ helpottuu ja kustannussäästöjä saadaan aikaan. Esimerkiksi Vantaalla tehdyn vaikuttavuustutkimuksen mukaan kustannussäästö oli jopa 31 € /potilas.

Kuten tiedämme, ovat terveydenhuollon henkilöresurssit arvokkaita ja yksi tärkeimmistä kulmakivistä suomalaisen terveydenhuollon hyvässä laadussa. Meidän tulisi käyttää näitä resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja kanavoida henkilöresurssit sinne, missä sen vaikuttavuus on korkeimmillaan.

#Vaikuttavuus



"Hyvä yhteistyö Klinikin kanssa kaikin puolin ja erinomaisen hyvä tuote."
Myyrmäen terveyskeskus
Vantaa
“Asiointipalvelu on tuonut rauhaa omalle työskentelylle.”
Sanna Villanen, sairaanhoitaja
Lohjan terveysasema
”Klinikin käyttöönotto oli helppo ja nopea toteuttaa Klinikin asiantuntevien ammattilaisten avulla. Palvelu on potilaiden näkökulmasta erittäin hyvä parannus, sillä heidän ei tarvitse jonottaa ruuhkaisina aikoina puhelimessa tai odottaa takaisinsoittoa.”
Anne Niemi, palvelusuunnittelija
Euran Sote-keskus
“Suosittelisin ehdottomasti Klinkin käyttöönottoa muille terveydenhuollon organisaatiolle. Kyseessä työkalu, joka mahdollistaa palveluiden tavoitettavuuden ilman suurempaa kuormitusta."
Mikko Hyytiäinen, Avosairaanhoidon osastonhoitaja
Ylöjärven terveyskeskus
Tämä uusi palvelu tekee potilaiden elämästä helppoa, sillä heidän täytyy vain kertoa oireistaan ja heidät ohjataan automaattisesti oikeaan hoitoon.”
Dr Matthew Bramley, GP Partner
The Mount View Practice, UK
“Aiemmin potilaat tunsivat olevansa taakka terveysasemalle. Nyt voimme viestiä potilaille, että kuka tahansa voi hakeutua Klinikin kautta hoitoon, ja järjestelmä hoitaa kiireellisyysarvion.”
Kelly Butterfield, Reception Manager
Haxby Group, UK
“Klinikin digitaalisen ratkaisun avulla pystymme nyt ohjaamaan oikean potilaan oikeaan hoitoyksikköön tehokkaasti.”
Dr Thomas Patel-Campbell, GP Partner
Haxby Group, UK
”Ohjelma on visuaalisesti sekä logiikaltaan selkeä käyttää. Ohjelmaa on helppo käyttää ja hallinnoida myös etänä. Uusi henkilö omaksuu ohjelman käytön parin kokeilukerran jälkeen.”
Mikko Hyytiäinen, Avosairaanhoidon osastonhoitaja
Ylöjärven terveyskeskus
”Olemme pystyneet Klinikin avulla suoristamaan hoitopolkuja. Nyt hoitajien aikaa vapautuu muuhunkin kuin puhelintyöhön.”
Vaula Kautto, Terveysasemien palveluvastaava
Perustuvaliikelaitos Saarikka
”Tämä on hieno palvelu. Voi ottaa yhteyttä silloin, kun itselle sopii. Ei tarvitse jonottaa puhelimessa.”
Palvelua käyttänyt kuntalainen
Akaan kaupunki