Terveydenhuollon palvelut digitalisoituivat vauhdilla vuonna 2020. Vaikka tilastoja ei vielä ole saatavilla niin on varma, että ilman vastaanottokäyntiä toteutettujen palvelutapahtumien osuus nousi selvästi.
2010-luvun alkupuoliskon ajan digitaaliset palvelut olivat hyvin pienessä roolissa terveydenhuollossa, vaikka potilailla ja asiakkailla olisi ollut digitaaliseen asiointiin hyvät valmiudet. Vuodesta 2017 alkaen suurien lääkäriasemaketjujen digitaalisen asioinnin määrät lähtivät selvään nousuun. Vuonna 2020 koronaviruspandemia on saanut myös julkisen terveydenhuollon toden teolla digitalisoimaan palvelujaan.
Terveydenhuollon palvelujen digitalisointi auttaa korjaamaan kahta suomalaisen terveydenhuollon kipukohtaa – palveluiden huonoa saatavuutta ja epätarkoituksenmukaista jakautumista.
Ensimmäisessä vaiheessa voimme korjata maantieteellisen epätasa-arvon palvelujen saatavuudessa. Etäisyydellä terveydenhuollon fyysiseen toimipisteeseen ei ole merkitystä käytettäessä digitaalisia terveyspalveluja. Monien maantieteellisten alueiden pitkäaikainen ja vaikea henkilöstöpula helpottuu, kun palveluja tuottavien ammattilaisten asuinpaikalla ei ole enää merkitystä. Kun terveydenhuollossa asiointiajan ja asiointikanavan voi itse valita niin asiakaslähtöisyys ja todennäköisesti myös asiakastyytyväisyys nousee.
Toisessa vaiheessa voimme kohdistaa terveydenhuollon palvelut nykyistä selvästi paremmin tarpeen mukaisesti. Tämä on sote-uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita. Palvelujen parempi kohdistuminen vaatii strukturoidun tiedon tuottamista terveydenhuollon ensikontaktista lähtien ja tiedon hyödyntämistä palvelujen kohdistamisesta. Palvelutarpeen arvion keskittäminen ja osittainen digitalisoiminen on välttämätöntä. Tekoäly tulee avuksi laatupoikkeamien tunnistamisessa ja korjaamisessa. Kun palvelut kohdistuvat nykyistä paremmin tarpeen mukaisesti on fyysistä palveluverkkoa mahdollista tiivistää ja hoidon vaikuttavuutta nostaa.
Terveydenhuollon palvelujen digitalisaatio on strateginen valinta, jonka ovat tehneet sekä julkinen että yksityinen sektori. Nyt on toimeenpanon aika. Toimeenpano ei ole helppoa. Jos koronapandemian kuormittamalta henkilöstöltä kysytään, onko nyt oikea aika niin, vastaus on suurella todennäköisyydellä ei. Hankintalaki ja sen tulkinnat tuovat mutkia matkaan. Digitaalisten ratkaisujen ja palvelujen kehittäminen vaatii suuria panostuksia ja riskinsietoa. Vain suurimmilla julkisen sektorin toimijoilla on tähän mahdollisuuksia omana kehittämistyönä. On asiakkaiden ja potilaiden etu, että parhaat ratkaisut ja toimintamallit voittavat.
Parhaille ratkaisuille ja toimintamalleille löytyy kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Esimerkkeinä voidaan mainita Mehiläisen Digiklinikka-alustan myynti Kreikkaan ja Klinikin digitaalisen hoitoonohjausjärjestelmän myynti 80:lle terveydenhuollon toimijalle Iso-Britanniassa.
Eetu Salunen on lääkäri ja sote-konsultti, jolla yli 15 vuoden kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden johtamisesta. Salunen on toiminut mm. MedOnen vastaavana ylilääkärinä, Med Groupin toimialajohtajana, Espoon terveyspalvelujen johtajana ja PHHYKY:n toimitusjohtajana. Nykyään Salunen toimii päätoimisesti konsulttina yrityksessään Vaakataso Oy
Klinik Access on lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kehittämä digitaalinen asiointi- ja hoitoonohjausjärjestelmä, joka helpottaa potilaiden hoitoon pääsyä sekä terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Klinik Access säästää ammattilaisten aikaa siirtämällä yhteydenotot puhelimesta ja paikan päältä verkkoon. Lääketieteellinen tekoäly tekee kiireellisyysarvion ja ohjaa asioinnin suoraan oikeaan hoitoyksikköön. Tämä parantaa potilasvirran hallintaa sekä poistaa kalliit vaiheet terveydenhuollon prosessissa ja vähentää henkilökunnan painetta.