Klinik järjesti Terveydenhuollon Digitalisaation Edelläkävijät -webinaarin yhdessä Tehy Ry:n sekä Vantaan kaupungin kanssa. Puhujina webinaarissa toimivat Klinikin toimitusjohtaja, LL, Petteri Hirvonen, Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco sekä Vantaan Myyrmäen terveysaseman osastonhoitaja Eija Väänänen.

Webinaarissa käytiin paljon mielenkiintoista keskustelua terveydenhuollon digitalisaatiosta ja sen vaikutuksesta hoitotyöhön. Tässä blogissa nostamme esille webinaarin tärkeimpiä oivalluksia digitalisaation vaikutuksesta ja tulevaisuudesta Suomen terveydenhuollossa. Pääviestinä nousi esille se, että digitalisaatiota terveydenhuollossa ei pidä pelätä, vaan ymmärtää sen suuri potentiaali niin hoitohenkilökunnan kuin asiakkaiden tukena.

Mitä terveydenhuollon digitalisaatiolla tarkoitetaan?

Digipalveluiden hyödyntämisestä on muodostunut oletusarvo, joka ei tänä päivänä ole kiinni iästä tai asuinpaikasta. Digipalvelut ovat saatavilla lähes jokaiselle ajasta tai paikasta riippumatta. Yhteiskunnassamme kaikki toimii kasvavissa määrin digitalisaation ympärillä, mikä tulee odotuksena ja mahdollisuutena myös terveydenhuoltoon.

Terveydenhuollossa se tarkoittaa keinoja hallita paremmin päivittäistä työtä sekä sisään tulevia kontakteja, jotta potilaita voidaan palvella ja hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikä on tekoälyn rooli terveydenhuollossa?

Tekoälyn rooli on tällä hetkellä hoitohenkilökuntaa tukeva. Se auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa potilaille. Tekoälyn merkitys kasvaa hoitotyössä kovaa vauhtia ja se tulee tulevaisuudessa olemaan avainasemassa paikkaamassa lisääntyvää resurssipulaa.

”Terveydenhuollon näkökulmasta tekoäly on sovellus, joka toimii toimintakyvyn mittaajana ja parantajana sekä samanaikaisesti kerää automaattisesti tietoa. Se mukautuu sen mukaisesti, mitä dataa sovellukseen syötetään. Terveydenhuollon henkilöille tekoäly on työkalu”, Kirsi Coco kertoo.

Puuttuuko Suomelta digirohkeus?

Petteri Hirvonen nosti webinaarissa esille Suomen terveydenhuollon digitalisaation tämänhetkistä tilannetta, jossa ainoastaan 25 % palveluista pyritään digitalisoimaan. Hirvonen painottaa, että ensihoidon kontaktien digitalisoinnilla voisimme helpottaa huomattavasti ammattilaisten työtä sekä tarjota laadukkaampaa palvelua potilaille.

”Emmekö usko siihen, että digitalisaatio voi ratkaista asioita? Miksi Suomessa ei tavoitella niin isoja digitalisuuden asteita kuin muualla maailmassa? Ajattelussamme on ’valuvika’ ja usko parempaan tietyllä tavalla puuttuu”, Hirvonen jatkaa.

Iso-Britanniassa NHS-klinikat (National Health Service) ohjaavat potilaiden yhteydenottoja ensisijaisesti digikanavaan ja digiratkaisut on otettu käyttöön ennakkoluulottomasti. Väestöä pyydetään auttamaan terveysasemia selviämään kontaktien aiheuttamista ruuhkista digikanavia käyttämällä. Tällä hetkellä Iso-Britanniassa Klinikiä hyödyntävillä terveysasemilla 60–80 % yhteydenotoista tulee digikanavan kautta. Puhelumäärät ja turhat vastaanottokäynnit ovat vähentyneet merkittävästi.

Pelottaako digitalisaatio?

Kirsi Cocon mukaan digitalisaatio voi pelottaa suomalaisia terveydenhuollon ammattilaisia etenkin erilaisissa vastuukysymyksissä. Monet saattavat miettiä, osaavatko he hyödyntää tekoälyä sekä suorittaa heille siirrettyjä työtehtäviä. Kuka on ensikädessä vastuussa sähköisen yhteydenoton tullessa terveysaseman järjestelmään? ”Silloin pelko ei ole pahasta, vaan on hyvä selvitellä”, Coco jatkaa. Myös ajatus robotiikan, tekoälyn ja digitalisaation vaikutuksesta työpaikkojen häviämiseen saattaa pelottaa, mutta tämä keskustelu on Cocon mukaan jo vähentynyt ja kääntynyt uusien työtehtävien tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Lisäksi pelko asiakaskohtaamisten syrjäyttämisestä pyörii ammattilaisten keskuudessa ja vaatii jatkuvasti kehitystyötä. Fyysiset asiakaskontaktit eivät kuitenkaan ole digitalisaation myötä katoamassa.  ”Terveydenhuollon ammattilaisia tarvitaan edelleen ja enenevissä määrin, jolloin on tärkeää, että ammattilaiset voivat keskittyä tehtäviin, joihin heitä eniten tarvitaan”, Coco kertoo.

Vantaan kaupungissa pelkoa digitalisaatiolle ei ole koettu, päinvastoin. ”Oirearvioihin ei voi aivan sokkona luottaa, mutta päätöksenteon tukena se on erinomainen”, Eija Väänänen kertoo. Klinikin palvelun käyttö on ollut Vantaan terveyspalveluille myös hyvin silmiä avaavaa, kun ensimmäinen yhteydenotto sähköisen palvelun kautta tuli 88-vuotiaalta herralta. Nykypäivänä on siis vanhanaikaista perustella digikanavien käyttöä väestönikärakenteen perusteella.

Lisäksi sähköisestä yhteydenottopalvelusta on hyötyä myös Vantaan ulkomaalaisille asukkaille, joita on tällä hetkellä 20 % väestöstä. ”Jos on huono suomen kielen taito, niin kirjoittamalla voi olla helpompi selvittää asiaa”, Väänänen jatkaa.

Terveydenhuollon haasteet ratkaistavissa digitalisaatiolla

Hoitopolkujen ensivaiheissa tehtävät päätökset ovat avain terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuteen. Tämän vuoksi ensimmäisiin vaiheisiin usein resursoidaan myös eniten hoitohenkilökuntaa. Puheluiden määrä ja sisään tulevat kontaktit ruuhkauttavat myös monia Suomen terveysasemia. Tutkimusten mukaan digitalisoimalla neljäsosan ensivaiheissa tehdyistä hoidontarpeen arvioinneista terveydenhuolto voisi säästää melkein 100 miljoonaa euroa (2015).

”Pelkän hoitopolun digitalisointi ei kuitenkaan riitä, vaan pitää pystyä myös automatisoimaan ja poistamaan työvaiheita hoitohenkilökunnalta”, Hirvonen takaa.

Vantaalla digitalisaatio ja Klinikin palvelun käyttöönotto on säästänyt ammattilaisten työaikaa ja resurssit on pystytty kohdistamaan sinne, missä niille on eniten tarvetta. ”Klinikin tekoäly auttaa hoidon tarpeen arvioinnissa, tekee ensi arvioinnin kiireellisyydestä ja laskee todennäköisimmät diagnoosit. Näin on päästy enemmän siihen, että ammattilaiset käyttävät osaamistaan siellä missä sitä pitää käyttää.”, Väänänen kertoo. Potilas välttyy ylimääräisiltä hoitokäynneiltä ja ammattilaisten työ on mielekkäämpää. Lisäksi potilas löytää sopivan ammattilaisen luo heti hoitopolun alussa.

Vantaan kaupungin ehkäisyneuvolan puolella Klinikin sähköinen yhteydenottopalvelu korvaa tänä päivänä ehkäisyn seurantaan vaaditut vastaanotto- ja kontrollikäynnit. Ehkäisyneuvolaan tulee yhteydenottoja kuukausittain noin 800, joista lähemmäs 300 liittyy ehkäisypillerien seurantakäynteihin. Ilman Klinikin palvelua ei neuvolalla olisi tarvittavia resursseja kaikkien yhteydenottojen läpikäymiseen. ”Digitalisaatio on ratkaissut ongelman”, Väänänen toteaa.

Mikä on digitalisaation seuraava askel?

Terveydenhuollon tulevaisuus perustuu datan näkemykselliseen hyödyntämiseen.

Se on oltava kustannustehokasta ja ihmisläheistä sekä vastattava suomalaisen terveydenhuollon kipukohtiin. Lisäksi digitaalisten ratkaisujen pitää aidosti auttaa eli automatisoida työvaiheita.

Tulevaisuudessa digikanavien tuottama datan arvo on yhä tärkeämpää terveydenhuollon resurssien suunnittelussa. ”Sote-uudistuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää dataan perustuvaa päätöksentekoa”, Hirvonen painottaa.

Klinik Access on lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kehittämä digitaalinen asiointi- ja hoitoonohjausjärjestelmä, joka helpottaa potilaiden hoitoon pääsyä sekä terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Klinik Access säästää ammattilaisten aikaa siirtämällä yhteydenotot puhelimesta ja paikan päältä verkkoon. Lääketieteellinen tekoäly tekee kiireellisyysarvion ja alustavan hoidon tarpeen arvion. Tämä parantaa potilasvirran hallintaa sekä poistaa kalliit vaiheet terveydenhuollon prosessissa ja vähentää henkilökunnan painetta.